2.6.2020

Rahkasammal parantaa ammattiviljelykasvualustojen viljelyominaisuuksia

Rahkasammal on ekologinen ja uusiutuva luonnonvara, jolla on monia hyviä viljelyominaisuuksia. Rahkasammalkasvualustat ovat toimineet ammattiviljelykokeissa jopa paremmin kuin turve- ja kivivillakasvualustat. Rahkasammal lisää kasvualustan ilmavuutta, parantaa juuriston kasvua ja hillitsee homesienten kasvua.

Biolan Group on ollut mukana elävään sammalmateriaaliin perustuvien kasvualustojen tuotekehityksessä jo vuodesta 2000. Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy kerää rahkasammalta koneellisesti, mikä mahdollistaa sammalraaka-aineen hyödyntämisen laaja-alaisemmin.

Sammaleen tuotanto eroaa merkittävästi kasvuturpeen tuotannosta. Sammaltuotannossa suota ei tarvitse kuivata ja suon ekotyyppi säilyy lähes ennallaan. Sammaltuotantoon käytetään niin sanottuja kitumaan soita, joiden kunnostus metsämaaksi on epäonnistunut. Arvioiden mukaan näitä on Suomessa liki miljoona hehtaaria ja niistä noin 300.000 hehtaaria soveltuisi rahkasammaleen nostoon. 

Sammalta nostetaan kerralla noin 15‒25 cm kerros suon pinnasta ja sammaleen kasvu jatkuu heti korjuun jälkeen. Uusi nosto voidaan samalta suoalueelta tehdä 15‒30 vuoden välein, mutta suomaisema ja -lajisto ennallistuu jo muutamassa vuodessa. Siksi pintarahkan korjuu on aidosti uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämistä.

Sammalkasvualusta on ilmava

Kasvualustassa vesi ja ilma yhdessä täyttävät huokostilan. Toisen lisäys aiheuttaa aina toisen vähenemisen. Mitä suurempia kasvualustahuokoset ovat, sitä helpommin vesi liikkuu ja on kasvin käytettävissä. Sammalkasvualusta on ilmavampaa kuin turve. Sammalkasvualusta sisältää kuitenkin kasveille käyttökelpoista vettä vähintään saman verran kuin turvekasvualusta. Toisaalta sammalkasvualustassa vesi on löyhemmin varastoituneena mikä saattaa muuttaa kastelurytmiikkaa. 

Kasvi ottaa kasvualustasta ravinteita, vettä ja happea. Kaikki nämä aineet ovat yhtä tärkeitä. Kasvihuonetuotannossa yleensä vettä ja ravinteita on riittävästi kasvin käytettävissä, mutta hapesta tulee minimitekijä. 

Juurten aktiiviset osat uudistuvat jatkuvasti. Sitä varten lehdistön tuottama sokeri kulkeutuu juuristoon. Energian vapautuminen sokerista edellyttää happea. Juuristossa happea tarvitaan siis jatkuvasti.

Riittämätöntä happivarastoa joudutaan kompensoimaan varovaisemmalla kastelulla. Lisäämällä ilmavuutensa säilyttävää rahkasammalta turvekasvualustaseoksiin, saadaan juurien käyttöön enemmän happea ja lisää kasvupotentiaalia sekä elinvoimaisempi juuristo.   

Rahkasammal hillitsee homesienten kasvua

Rahkasammal on kauttaaltaan lievästi antiseptinen eli se pystyy vähentämään tiettyjen haitallisten sienten kasvua kasvualustassa. Kokeissa rahkasammal on vähentänyt esimerkiksi kanelihomeen ja taimipoltetta aiheuttavan Alternaria-sienen esiintymistä turvealustassa. Rahkasammaleen lisääminen taimikasvatukseen käytettävään kasvualustaan voi jo itsessään parantaa taimien kasvuunlähtöä. 

‒ Antiseptisyydestä tarvitsemme vielä lisää tutkimustuloksia. Uskon vahvasti, että siitä on suuri etu, että sammal on elävää kasvustoa. Sammaleessa on valmiina toimiva hyvä pieneliöstö, joka suojaa myös viljelykasvia. Turve on kuollutta rahkasammaleen osaa ja siinä ei enää ole samanlaista mikrobistoa. Toisaalta turvettakin helpommin haitalliset mikrobit iskevät täysin steriileihin kasvualustoihin, pohtii Novarbon tekninen johtaja Petri Konttinen.

Oksasen puutarhalla kokeillaan rahkasammalta

Oksasen Puutarha kasvattaa vuosittain suomalaisiin ruokapöytiin 8,7 miljoonaa salaattia ja erilaisia yrttejä yhteensä 2,7 miljoonaa. Oksasen puutarhalla käytetään kaikilla yrteillä Novarbon MossGrow-tuoteperheen kalkittua ja lannoitettua salaattiseosta, jossa on elävää rahkasammalta. Suljettuihin kastelujärjestelmiin rahkasammal soveltuu paremmin kuin turve, koska sammaleesta ei liukene humusta veteen. Se helpottaa kiertävän liuoksen suodatusta.

‒ Kasvatamme monenlaisia yrttejä samassa linjastossa. Haasteena on, että eri yrttien optimaaliset kastelumäärät vaihtelevat ja joudumme tekemään kompromisseja. Rahkasammalta sisältävä kasvualusta pystyy sitomaan enemmän vettä, mutta säilyy silti ilmavana. Olemme pystyneet harventamaan kasteluvälejä ilman, että mikään laji on kärsinyt. Etenkin heikkojuurinen timjami on selvästi hyötynyt ilmavammasta kasvualustasta, kertoo toimitusjohtaja Juha Oksanen.

Oksasen puutarhalla on huomattu, että rahkasammalseos imee vettä tehokkaasti ja kostuu tasaisesti, vaikka kasvualusta olisi päässyt kuivahtamaan. Paremmin vettä varastoiva rahkasammal todennäköisesti myös parantaa myytävien yrttien kauppakestävyyttä, koska juuripaakkuun pystytään varastoimaan enemmän vettä.

Puutarhalle tärkeintä on viljelyn helpottuminen rahkasammallisäyksen ansiosta, mutta entistä enemmän korostuu myös vastuullisuuden merkitys kaikessa, ja rahkasammal on yksi osa kokonaisuutta.

Kolmen viikon ikäisiä salaatin taimia. Vasemmalla sammalta sisältävä kasvualusta ja oikealla salaattiturve.

Tutustu Novarbon MossGrow-sammalkasvualustoihin. 

Kirjoittaja: Riikka Kerttula, Biolan Group
Artikkeli on julkaistu alunperin Puutarha&Kauppa -lehden Asiantuntjialta-palstalla.