10.3.2022
Rikin vaikutus valkuaiskasvien sadonmuodostukseen – Orgaaninen Arvo-lannoite tuotti hyvän tuloksen
Kasvintuotannon toimintatapojen ja viljelytekniikoiden tarkastelu on noussut jälleen esille tuotantopanosten jyrkän hinnannousun takia sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna esimerkiksi sateiden epätasainen jakautuminen kasvukaudella, mineraalilannoitteiden saatavuushaasteet ja hintojen nousu sekä tarve kotimaisen valkuaisrehun lisäämiseksi ovat nyt ajankohtaisia.
Biolan Groupille tehdyssä Pro gradu -työssä tutkittiin erityisesti rikin vaikutusta valkuaiskasvien sadonmuodostukseen, ja samalla saatiin arvokasta tietoa orgaanisten broilerinlantapohjaisten lannoitteiden käytöstä myös tavanomaisessa tuotannossa ja verrattuna mineraalilannoitteeseen.
Novarbo Arvo-lannoitetun kasvuston valkuaispitoisuus korkea
Kokeessa oli mukana herne- ja härkäpapukasvustoja kolmella tavanomaisella tilalla ja kokeet tehtiin kesän 2020 aikana. Kokeissa tutkittiin orgaanisen Novarbo Arvo 3-1-15-5-lannoitteen ja mineraalilannoitteen (Yara Y3) eroja valkuaiskasvien sadontuottokykyyn, sadon rikkipitoisuuteen sekä rikkipitoisuuden vaikutusta sadon valkuaisen määrään.
Rikillä tiedetään olevan tärkeä rooli valkuaiskasvien kasvuun ja sadonmuodostukseen. Rikki vaikuttaa kasvien lehtivihreän muodostumiseen, ja on siten tärkeä yhteyttämisen kannalta. Rikin puutteella puolestaan on vaikutusta koko kasvin kasvuun ja muiden ravinteiden, kuten typen, hyödyntämiseen. Valkuaiskasveille rikillä on viljoja suurempi merkitys, sillä ne tarvitsevat rikkiä jopa kolme kertaa viljoja enemmän optimaalisen hehtaarisadon tuottamiseen. Rikki vaikuttaa suoraan valkuaiskasvien tarvitsemien muiden ravinteiden hyödyntämiseen.
Lannoitteen rikkipitoisuudella havaittiin olevan vaikutusta kasvien kasvuun kasvukauden aikana sekä sadon muodostukseen ja sen valkuaispitoisuuteen. Korkeampi rikkipitoisuus kasvukauden aikana takasi korkeamman valkuaispitoisuuden sadossa. Satotasoissa ei havaittu merkitsevää eroavaisuutta lannoitekäsittelyjen välillä, mutta sen sijaan orgaanisella Arvo-lannoitteella lannoitettujen kasvustojen sadon valkuaispitoisuus oli parempi kuin mineraalilannoitetuilla.
Orgaanisen lannoitteen edut nousivat esille
Kompostoitu broilerinlanta on hyvä lannoitevaihtoehto myös kasvinviljelytiloille. Rakeistettuna kompostoitu broilerinlanta on puristettu pieneksi rakeeksi, ja se on yhtä käyttäjäystävällistä kuin mineraalilannoite.
Orgaanisen lannoitteen ravinteet liukenevat hitaammin kuin mineraalilannoitteen, jolloin lannoitusteho jakautuu pidemmälle ajalle. Vain pieni osa orgaanisen lannoitteen ravinteista on helppoliukoisessa muodossa, ja loput vapautuvat hitaasti kasvien käyttöön kasvukauden aikana. Orgaaninen lannoite lisää maaperässä mikrobien toimintaa ja orgaanisen aineksen muodostumista, mikä on etu erityisesti kasvinviljelytiloilla, joilla ei perinteisesti käytetä lantaa lannoitteena. Rakeistettu broilerinlanta mahdollistaa kasvikohtaisten ravinteiden lisäämisen, jonka avulla voidaan optimoida yhdessä lannoitusajankohdan kanssa kasvien ravinteiden saanti tietyn kasvutarpeen mukaan.
Kesän 2020 sääolosuhteet olivat vaihtelevat. Kasvukauden alussa helle ja kuivuus vaikuttivat taimettumiseen ja lannoitteiden liukenemiseen. Orgaanisella lannoitteella lannoitetut kasvustot taimettuivat kuivissa olosuhteissa tasaisemmin, ja näyttivät kestävän sääolosuhteiden vaihtelua paremmin kuin mineraalilannoitetut kasvustot. Runsaat sateet ajoittuivat heinäkuun alkuun, jolloin kasvu voimistui erityisesti Arvo-lannoitetuilla lohkoilla johtuen osaltaan myös ravinteiden hitaammasta liukenemisesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että orgaanisella lannoitteella lannoitetut kasvustot kestivät paremmin kuivuutta ja kasvustot olivat tasaisempia, kuin mineraalilannoitetut.
Tutkimuksessa mukana olleet viljelijät olivat tyytyväisiä orgaanisen Novarbo Arvo -lannoitteen toimivuuteen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa orgaanisen broilerinlantalannoitteen olevan kilpailukykyinen mineraalilannoitteen kanssa.
Noora Kulmala on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja valmistumassa maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan kasvintuotantotiede.
